AJANKOHTAISTA JUURI NYT

Tällä sivulla on ajankohtaisia syötteitä, et tarvitse sovelluksia avataksesi niitä!

isännöinti helsinki hämeenlinna tampere
Mobiilisovellusta käyttäville järjestys on YLLÄ oleva.

Facebook, kymmenen viimeisintä artikkelia:

Mikäli haluat kommentoida tai ottaa osaa keskusteluun, niin sinun pitää avata itsellesi facebook-tili ja avata facebook.

Etelässä maksetaan vastikkeita jopa tuhat euroa Itä-Suomea enemmän?

Pääkaupunkiseudulla kerrostaloissa asuvilla on keskimäärin Suomen korkeimmat hoitovastikkeet. Vuonna 2018 pääkaupunkiseudun kerrostaloissa vastike oli keskimäärin 4,51 euroa neliöltä.

OMASSA kerrostaloasunnossa asuvien asumiskuluissa on suuret erot ympäri Suomea.

Tilastokeskuksen torstaina julkaisemien tietojen mukaan korkeinta vastiketta maksavat pääkaupunkiseudun kerrostaloasujat. Pääkaupunkiseudulla hoitovastike on keskimäärin 4,51 euroa asuinneliötä kohden. Matalimmillaan vastike on Etelä- ja Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Näillä alueilla vastiketta maksetaan keskimäärin 3,64 euroa neliöltä.

Hoitovastike on asunto-osakeyhtiöiden osakkailta kuukausittain perittävä maksuerä. Vastikkeella katetaan taloyhtiön kuluja, kuten isännöintiä ja lämmitystä.

Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa esimerkiksi 30 neliön yksiöissä asuvat maksavat vastiketta kuukausittain keskimäärin 26 euroa enemmän kuin Etelä- ja Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa asuvat. Esimerkiksi 100 neliön asunnoissa ero vastikkeiden hinnoissa on jo 87 euroa kuukaudessa.

Vuositasolla eroa on 30 neliön yksiössä asuvien kohdalla keskimäärin 312 ja 100 neliön asunnoissa 1 044 euroa. Korkeampien vastikkeiden lisäksi pääkaupunkiseudulla on myös muuta maata kalliimmat asunnot. Tämä taas nostaa pääkaupunkiseudulla asuvien asumismenoja entisestään, sillä lainanlyhennysmenot ovat pääkaupunkiseudulla todennäköisesti esimerkiksi itäistä Suomea korkeammat.

HOITOVASTIKKEIDEN kehitys on ollut viime vuosina suhteellisen maltillista. Vastikkeet ovat tällä vuosikymmenellä nousseet esimerkiksi pääkaupunkiseudulla 75 sentillä asuinneliötä kohti. Huippuvuosi oli vuonna 2015, jolloin vastikkeet olivat pääkaupunkiseudulla lähes 4,9 euroa neliötä kohti.

Hoitovastike on taloyhtiöiden pääasiallinen tulolähde. Hoitovastikkeiden osuus taloyhtiöiden tuotoista oli viime vuonna 84,1 prosenttia.

HS
... See MoreSee Less

Perustoimeentulotuen myöntämisessä ei pian oteta enää huomioon rahoitusvastikkeesta kuin korkomenot, Kela kertoo. Muutos perustuu korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen.

Perustoimeentulotukea ei voi pian saada enää siihen osaan rahoitusvastiketta, jota käytetään yhtiölainan lyhennykseen, Kela kertoo verkkosivuillaan. Kela voi ottaa perustoimeentulotukea myöntäessään huomioon vain sen osan rahoitusvastiketta, jolla katetaan yhtiölainan korkomenoja.

Korkomenot voidaan ottaa huomioon asumismenoina, jos asiakas toimittaa Kelalle selvityksen, josta koron määrä ilmenee. Selvityksen voi saada esimerkiksi isännöitsijältä.

Muutos tulee voimaan heinäkuun alussa. Rahoitusvastike otetaan huomioon menona kuitenkin kokonaisuudessaan vuoden loppuun asti tai vähintään kolmen kuukauden ajan niillä asiakkailla, joilla se on aiemmin otettu huomioon menona.

Muutos perustuu korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ratkaisuun. Oikeuden käsittelemässä tapauksessa oli kyse uudisrakentamisen rahoittamiseen liittyvästä rahoitusvastikkeesta.

Tällainen rahoitusvastike voidaan KHO:n mukaan rinnastaa henkilökohtaiseen asuntolainaan ja sen lyhennyksiin. Päätöksen mukaan ei ole toimeentulotukea koskevan lain tarkoituksen mukaista, että rahoitusvastike kokonaisuudessaan otettaisiin huomioon asumismenona, kun toimeentulotukea myönnetään.

Kelan uusi linjaus koskee kaikkia rahoitusvastikkeita eli myös tapauksia, joissa yhtiölainaa on otettu peruskorjaukseen, esimerkiksi putkiremontteihin.

Perustoimeentulotukea voi saada asunnon asumismenoihin sekä vuokra- että omistusasunnossa. Vuokra-asunnossa asumismenoihin voidaan laskea vuokra ja erikseen maksettavat vesimaksut ja lämmityskustannukset.

Omistusasunnossa menoihin voidaan laskea hoitovastike, ylimääräinen vastike ja tontinvuokravastike sekä se osuus pääoma- tai rahoitusvastikkeesta, jolla katetaan yhtiölainan korkomenoja. Lisäksi voidaan ottaa huomioon henkilökohtaisen asuntolainan korot, jos ne on otettu asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi. Myös omistusasunnossa voidaan ottaa huomioon lämmityskulut.

Omakotitalossa toimeentulotukea voi saada henkilökohtaisen asuntolainan korkoihin sekä välttämättömiin hoitomenoihin, kuten lämmityskuluihin, vesimaksuihin ja kiinteistökohtaisiin menoihin.

Kela hyväksyy asumismenot todellisen suuruisina, jos ne eivät ole kohtuuttomia. Asumismenojen kohtuullisuuden määrittely riippuu esimerkiksi kunnasta ja perheen koosta.

Kela huolehtii vain perustoimeentulotuesta, ja kuntien vastuulla on täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki. Asumismenoihin voi hakea toimeentulotukea myös kunnasta.

Taloussanomat
... See MoreSee Less

Sähkömarkkinat

Lahti Energia, Oulun Energia, Oulun Sähkönmyynnin osakkaat, Oulun Seudun Sähkö, Pori Energia ja Vantaan Energia ovat solmineet esisopimuksen sähkönmyyntinsä yhdistämisestä.

Yhtiöiden mukaan perustettavalla konsernilla on yli 400 000 asiakasta ja siitä tulee alan toiseksi suurin toimija Suomessa. Sen tavoitteena on kasvaa Suomen suurimmaksi toimijaksi kasvattamalla omistuspohjaa ja hankkimalla uusia asiakkaita.

– Yhdistymisen myötä saisimme leveämmät hartiat, jotka mahdollistavat kilpailukykyisen ja asiakkaiden tarpeita vastaavan tarjonnan, perustelee Oulun Energian toimitusjohtaja Juhani Järvelä tiedotteessa.

Hänen mukaansa Suomessa jatkuu kova kilpailu sähkömarkkinoilla, minkä vuoksi alalla on tapahtunut useita myyntiyhtiöiden yhdistymisiä.

Myyntiyhtiöitä on vieläkin paljon

Vantaan Energian toimitusjohtaja Jukka Toivonen huomauttaa, että sähkön vähittäismarkkinoilla on vielä noin 70 myyntiyhtiötä.

– Se on paljon, jos vertaa teleoperaattoreihin, pankkeihin tai vakuutusyhtiöihin.

Hän uskoo, että sähkön myyntiyhtiöiden yhdistymiset jatkuvat.

– Kilpailu on kovaa. Pitää olla riittävä asiakaskunta, jotta pärjää myös tulevaisuudessa, Toivonen sanoo.

Yhdistämällä voimiaan yhtiöt saavat kutistettua esimerkiksi it-järjestelmien ja markkinoinnin kustannuksia.

– Pystymme olemaan kilpailykykyisiä hinnoittelussa asiakkaille ja tuomaan uusia palveluja.

Viime vuonna esimerkiksi Kuopion Energia, Savon Voima, Jyväskylän Energia ja Lappeenrannan Energia yhdistivät voimansa. Itäsuomalaisilla yhtiöillä on noin 250 000 asiakasta.

Uudet brändit syksyn aikana

Uuden myyntiyhtiön osakkaat lupaavat, että yhteisyrityksellä on tarvittavat resurssit ja osaaminen kehittää ympäristöystävällisiä, uudenlaisia palveluja ja tuotteita.

Uusi yhteisyritys koostuu kahdesta yhtiöstä: sähkönmyynti- ja palveluyhtiöstä. Järjestely toteutetaan liiketoimintasiirrolla, jossa osakasyhtiöt siirtävät sähkönmyynti- ja asiakaspalveluliiketoiminnot yhteisesti omistettavaan konserniin.

Tavoitteena on lanseerata yhtiöiden uudet brändit syksyn aikana.

Uusien yhtiöiden on suunniteltu aloittavan toimintansa alkuvuonna 2020. Osakasyhtiöiden nykyinen sähkökaupan ja asiakaspalvelun henkilöstö siirtyy yhteisyrityksen palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Muutos ei edellytä olemassa olevilta asiakkailta mitään toimenpiteitä.

– Asiakkaille tarjottavien palvelukanavien ja uusien lisäpalveluiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Näiden kehittäminen ja tuotteistaminen vaatii entistä laajemmat resurssit, painottaa Oulun Seudun Sähkön toimitusjohtaja Risto Kantola.

YLE
... See MoreSee Less

Toivottavasti meillä täällä Suomessa Nineteen Eighty-Four jäisi dystopiaksi.

Moskova kaavailee laajan kasvojentunnistusjärjestelmän käyttöönottoa, kertoo uutistoimisto Tass. Kaupungin pormestarin Sergei Sobjaninin mukaan tavoitteena on yli 200 000 uuden valvontakameran asentaminen Venäjän pääkaupunkiin.

Kasvojentunnistusta on jo testattu Moskovan metrossa vuoden 2018 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuista alkaen. Sobjaninin mukaan metron sisäänkäyntien yhteyteen asennettujen valvontakameroiden avulla on saatu kiinni jo kymmeniä etsintäkuulutettuja rikollisia.

– Tänä vuonna, hyvin pian, julistamme yhdessä sisäministeriön kanssa kilpailun laajan videotunnistusjärjestelmän luomiseksi. Se koostuu yli 200 000 Moskovaan tulevasta valvontakamerasta, Sobjanin totesi tänään torstaina.

– Siitä tulee yksi maailman suurimmista. Vain Kiinan järjestelmät pystyvät haastamaan sen, Sobjanin sanoi.

Kiina on edelläkävijä kasvojentunnistamisessa, ja maassa kehitetään yhä laajempaa kasvojentunnistusjärjestelmää.

Kiinassa on jo nyt käytössä laaja kansalaisia kuvaaviin kameroihin perustuva järjestelmä. Kiinan hallinto on varoittanut, että uusi teknologia tekee virkavallalta pakenemisen lähes mahdottomaksi.

Lähteet: TASS
... See MoreSee Less

Taloyhtiöiden lainansaanti aiempaa tiukemmassa

Vastanneista taloyhtiöistä 16 prosenttia arvioi, että lainarahan saatavuus on heikentynyt. Neljä prosenttia kertoi saatavuuden parantuneen. Kuitenkin suuri enemmistö, 80 prosenttia vastaajista kokee, että rahoituksen saaminen on pysynyt viimeisen puolen vuoden aikana ennallaan.

Sen sijaan taloyhtiöiden hallitusten arviot lainaehtojen kehityksestä eivät olleet niin huonoja kuin vielä syksyllä. Lainaehtojen heikentymistä odottavien vastaajien määrä supistui 31 prosenttiin syksyn 46 prosentista. Ainoastaan kolme prosenttia hallitusvastaajista odotti, että lainaehdot paranevat lähiaikoina.

Korjauslainojen saatavuus on pysynyt viime syksyyn verrattuna ennallaan. Hallitusvastaajista 32 prosenttia raportoi, että vain yksi pankki antoi lainatarjouksen. Kolme tai useampia tarjouksia oli nyt saanut 38 prosenttia hallitusvastaajista. Kaksi tarjousta saaneita oli 30 prosentilla vastaajista. Neljännes vastaajista oli pyytänyt lainatarjousta vain yhdestä pankista.

Korjauslainojen marginaalien mediaani on pysynyt barometrin vastaajayhtiöissä jo pitkään ennallaan, 0,9 prosenttiyksikössä.

Kiinteistöliitto
... See MoreSee Less

Seitsemän vuoden sisällä kolme epidemiatapausta on seurausta huonokuntoisista putkista.
THL:N mukaan Suomen vesijohtoverkostossa voi piillä terveyspommi. Vanheneva ja hajoileva putkisto voi aiheuttaa pahimmillaan vatsatautiepidemioita, jotka ovat vakavia varsinkin ikääntyneille ja lapsille.

Ennen 2010 luvun alkua Suomessa ei ole ollut yhtään epidemiaa, joka olisi johtunut suoraan vanhenevasta vesijohtoverkostosta. Epidemiat johtuivat silloin talousvetenä käytettävän pohjaveden saastumisesta tai verkostojen rikkoutumistilanteista.

THL:n mukaan viimeisen seitsemän vuoden aikana huonokuntoisten putkien saastuttamasta vedestä on seurannut kolme epidemiaa, jotka ovat sairastuttaneet enimmillään muutaman sataa ihmistä.
Onko putkiremonttisi mennyt pieleen? Onko sinulle tullut merkittäviä lisäkustannuksia huonon suunnittelun takia?Ota luottamuksella yhteyttä toimitukseen sähköpostilla uutiset@iltasanomat.fi .
Piiloon jäävät useat tapaukset, joissa vesi on selkeästi likaantunutta, mutta oireet jäävät vähäisiksi tai huomaamattomiksi. Ilmenneet epidemiat voivat olla vain jäävuoren huippu.

THL:n johtavan tutkijan ILKKA MIETTISEN mukaan epidemiatapausten vähyyteen ei kannata tuudittautua.

– Varoituksen sana on annettava. Kolme tapausta on vielä onneksi vähän. Jos mitään ei tehdä, voimme vain arvella paljonko epidemioita tulevaisuudessa on.

MIETTISEN mukaan suomalaisen veden laatu on toistaiseksi maailmanlaajuisesti erinomainen, mutta se voi muuttua, mikäli putkia ei saneerata riittävästi.

– Vanheneva verkosto on myös kansanterveydellinen ongelma, ei ainoastaan veden hukkaamista ja taloudellisesti haitallista.

Hänen mielestään tilanne ei ole vielä katastrofaalinen ja vesijohtoverkoston saneerauksella voidaan estää tilanteen paheneminen. Tutkija toteaa, että käytännössä on vaikeaa sanoa, milloin saneeraus olisi tarpeellista: putkien kuntoon vaikuttaa iän lisäksi muun muassa rakennusmateriaali ja maaperän koostumus.

Toimenpiteisiin tulee ryhtyä viimeistään silloin, jos verkostovesi likaantuu toistuvasti vanhojen putkien takia. Jos verkostossa on ollut paljon putkirikkoja tai vuotoja, jossa vesi on päässyt kosketuksiin maaperän kanssa, tulee ongelmiin niin ikään puuttua.

Ongelmia putkiverkossa on pitkin Suomea. Alueellisia eroja on vain vähän, joskin etelän asutuskeskuksissa tarve saneeraukselle voi olla suuremman asukasluvun takia hieman muuta maata suurempi.

MIETTINEN kertoo, että yleisemmin saastunut vesijohtovesi johtuu noroviruksesta, toisiksi useimmin kampylobakteerista. Kummatkin voivat aiheuttaa vatsaoireita, joihin kuuluu pahoinvointia, oksentelua, vatsakipua ja kuumetta.

Miettisen mukaan putkistoihin pääsee kasvamaan aiempia suurempia mikrobipitoisuuksia, jos verkostojen kunto on heikko ja vesi ei vaihdu niissä riittävästi. Liian suuret mikrobipitoisuudet puolestaan voivat aiheuttaa laatuongelmia.

Saastuneen vesijohtoveden tunnistaminen on helpommin sanottu kuin tehty: normikuluttajan on lähes mahdotonta sanoa, onko vesi varmasti puhdasta.

– Näin se ikävä kyllä on. Saastunut vesi voi näyttää kirkkaalta ja maistua puhtaalta, mutta siinä voi silti olla epidemiariski. Maalaisjärkeä tulee tietysti käyttää, eli oudolta haisevaa, maistuvaa ja sameaa tai sävyltään haaleaa vettä kannattaa välttää.

Ylivarovaisuuteen silti ole syytä, Miettinen kertoo. Suomessa veden laadun seuranta on huipputasolla. Käytännössä on hyvin epätodennäköistä, että vesi ehtisi olla pitkään – esimerkiksi viikkoja – saastunutta kenenkään huomaamatta.

– Teoriassa valvomattomassa verkoston osassa tapahtuva saastuminen voisi jäädä hetkeksi pimentoon, mutta käytännössä ongelmat paljastuvat jossakin vaiheessa.
Jesse Kuparinen IS
... See MoreSee Less

2 months ago

Vastuuisännöinti Oy

Suomeen 1970-luvulla nousseet kerrostalolähiöt tulevat putkiremontti-ikään – remontin hinta voi syrjäisemmillä seuduilla osoittautua liian suureksi asuntojen hintoihin nähden
Remonttien laiminlyönti tai suuri korjausvelka voi johtaa remonttilainan hylkäämiseen

Putkiremonttien määrä on Suomessa kasvussa, mutta etenkin syrjäseuduilla putkiremontin hinta voi nousta suhteettomaksi taloyhtiön arvoon nähden, Isännöintiliitosta kerrotaan.

Liiton kehityspäällikön Reetta Yrttimaan mukaan 1970-luvun rakennusbuumin aikana rakennetut kerrostalot ovat pian putkiremontin tarpeessa, jonka myötä putkiremonteille odotetaan noin 14 prosentin vuosikasvua.

– Eri asia on, saadaanko näitä kaikkia remontteja tehtyä rahoituksen takia, Yrttimaa sanoo.

– Syrjäisemmillä seuduilla saatetaan joutua tilanteeseen, jossa putkiremonttia ei välttämättä kannata tehdä, kun rahallinen panostus putkiremonttiin nousee liian korkeaksi suhteessa asunnon arvoon, hän jatkaa.

Yrttimaan mukaan putkiremontti voi jäädä tekemättä myös, jos pankki ei myönnä lainaa. Isännöintiliiton tänään julkaisemasta selvityksestä käy kuitenkin ilmi, että toistaiseksi pankit myöntävät putkiremontteihin lainaa hyvin. Yli 90 prosenttia vastanneista isännöitsijöistä sanoi, että lainan sai ilman lisäselvityksiä. Vain muutama prosentti jäi ilman lainaa.

Selvitykseen vastasi yli 250 isännöitsijää ympäri Suomea.

Taloyhtiön syytä olla kaukokatseinen

Danske Bankista sanotaan, etteivät lainaehdot ole kiristyneet merkittävästi. Pankin mukaan erityisen tarkkaan harkitaan tapauksia, joissa taloyhtiö on laiminlyönyt remontteja tai joille on kertynyt runsaasti velkaa.

– Taloyhtiön kannattaa pitää huolta, että se pysyy kunnossa sekä teknisesti että taloudellisesti. Etenkin alueilla, joissa neliöhinnat ovat matalia, on tärkeää olla suunnitelmallinen rahoituksessa ja remonteissa, Dansken kiinteistörahoituksesta vastaaja johtaja Riikka Mäkinen kertoo.

Mäkisen mukaan paras tapa varautua putkiremonttiin on olla ajoissa liikkeellä. Liikkumavaraa rajoittaa eniten, jos putkiremonttiin ryhdytään vasta pakkoraossa.

– Varmasti sellaiset talot, joissa remontteja lykätään, ovat vähemmän kiinnostavia ostajille ja rahoittajille kuin talo, jossa remontti on tehty ajoissa, Mäkinen sanoo.

Remontin neliöhinta yli 700 euroa

Isännöintiliitto selvitti (siirryt toiseen palveluun)myös toteutuneiden putkiremonttien hintoja. Koko Suomessa perinteinen putkiremontti maksoi keskimäärin 740 euroa neliötä kohti. Pääkaupunkiseudun otos oli Yrttimaan mukaan pieni, mutta siellä putkiremontti maksoi vastaajien mukaan reilu 1 000 euroa neliöltä.

Toisaalta myös pääkaupunkiseudun asuntojen neliöhinnat ovat toista luokkaa: Tilastokeskuksen tilasto helmikuulta osoittaa, että pääkaupunkiseudulla osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta oli yli 3 800 euroa, pääkaupunkiseudun ulkopuolella neliöhinta taas oli noin 1 640 euroa.

Isännöintiliiton mukaan putkiremonttia kevyemmät menetelmät, sukitukset tai pinnoitukset, maksoivat keskimäärin 290 euroa neliöltä.

STT
... See MoreSee Less

3 months ago

Vastuuisännöinti Oy

Tiedote energiatodistuksista.

Virheellistä tietoa energiatodistuksista liikkeellä!

ARAn tietoon on tullut muutamia nettiartikkeleita, joissa on virheellistä tietoa energiatodistuksista. Artikkeleissa on väitetty, että energiatodistuksen voi laatia ilman E-lukulaskentaa. Niissä on ilmeisesti mennyt sekaisin energiatehokkuusasetuksessa (1010/2017) 33 § oleva rakenteellinen energiatehokkuus ja energiatodistus. Vaikka pientalon energiatehokkuuden vaatimusten mukaisuus osoitettaisiin rakenteellisella energiatehokkuudella, sisältää energiaselvitys aina energiatodistuksen, jos energiatodistuslaki (50/2013) sen vaatii.
... See MoreSee Less

3 months ago

Vastuuisännöinti Oy

Purkubuumi uhkaa 1970-luvun taloja, mutta onko vauhti liian kova? – "Käsitys betonin ylivallasta on vähintäänkin osittain myytti"

Kaupunkirakentamisen buumin myötä on herännyt jälleen huoli liian kovasta vauhdista, kun puretaan vanhaa uuden tieltä.

Varsinkin pääkaupunkiseudulla on uusia asuntoja rakennettu vauhdilla, eikä kaikille suunnitelmille löydy tonttia. Nyt purku-uhan alla ovat ennen kaikkea 1970-luvulla tehdyt rakennukset.

Esimerkiksi Helsinkiä täydennysrakennetaan kantakaupungin ulkopuolella vauhdilla ja tonteiksi käyvät vaikka entiset parkkialueet.

– Tämä on aivan todellinen huoli. Toki 70-luvulla rakennettiin halvalla, nopeasti ja vähän joskus sinnepäin. Mutta ei kaikki sen aikakauden rakentaminen ollut rumaa tai huonoa. Kyllä 70-luvulla tehtiin hienojakin juttuja, sanoo MTV Uutisille Helsigin Kaupunginmuseon tutkija, tohtori Petteri Kummala.

Esimerkiksi 1960- ja 1970-luvuilla monien kaupunkien keskustoista tuhoutui vanhoja arvorakennuksiakin, kun rakennusliikkeet ostivat kiinteistöt ja purkivat ne surutta uuden tieltä.

Yksi tuon aikakauden tunnetuista ilmiöistä on niinsanottu Turun tauti.

Sillä tarkoitetaan viitataan erityisesti Turussa tapahtunutta vanhojen, jopa kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten purkua uudisrakennusten tieltä ja siihen liittyvää korruptiota.

Putkiremontista eroon

Helsingissä esimerkiksi Mellunmäessä, Vuosaaressa ja Kannelmäessä on purettu vanhoja asuinkerrostaloja uudisrakentamisen tieltä. Muutamat taloyhtiöt ovat halunneet jopa välttää putkiremontin purkamalla vanhan ja rakentamalla uuden tilalle.

Putkiremonttien hinnat ovat korkealla.

Laki sano kuitenkin, että taloyhtiöissä purkamiseen tarvitaan täydellinen osakkaiden yksimielisyys. Sitä on luonnollisesti vaikeahko saavuttaa.

Hallitus antoi viime lokakuussa eduskunnalle lakiehdotuksen jonka mukaan taloyhtiön yhtiökokous voisi päättää 4/5 määräenemmistöllä purkamisesta ja uusrakentamisesta.

Yksittäisiä asuinrakennuksia ja toimistoja on purettu kaupunkien ruuhkaisimmiltakin alueilta jo pitkään.

Betonipuheet voi unohtaa

Uudisrakentamista seurataan luonnollisesti tarkkaan ja uuden sulautumista vanhaan arvioidaan. Suomessa oli joitain vuosikymmeniä sitten vallalla betonirakentamisen kausi.

Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa kysellään edelleen, miksi kaikki pitää tehdä betonista.

– 2000-luvulla betoni ei selvästikään ole ollut mitenkään suosittu julkisivumateriaali. Jos katsoo esimerkiksi Helsingin asuinalueita alkaen vaikka Arabiasta ja tuoreemmin Jätkäsaaresta ja Kalasatamasta, on tiili eri sävyissään selkeästi suosituin materiaali ja värejä riittää jopa kyllästymiseen saakka, Kummala muistuttaa.

– Käsitys suomalaisen nykyarkkitehtuurin harmaudesta ja betonin ylivallasta on siis vähintäänkin osittain myytti, asiantuntija huokaa.

Onko se edes betonia?
Yksi näkyvimpiä esimerkkejä betonirakentamisen muutoksesta on Helsingin Jätkäsaareen kohonnut LightHouse-betonikerrostalo. Se voitti pitsielementteineen vuoden betonirakennepalkinnon 2014.

betoni on myös luonut nahkansa ja uusia lähestymistapoja on kehitetty esimerkiksi erilaisten kolmiulotteisten betonipintojen muodossa.

– Esimerkiksi mainitusta Jätkäsaaren talosta ei välttämättä tule edes äkkinäiselle mieleen, että se on betonia, Kummala summaa.

MTV3 17.3.2019
... See MoreSee Less


Instagram, 20 kuvaa selityksineen tai videota:

Mikäli haluat kommentoida tai tykätä kuvia, niin sinun pitää avata itsellesi instagram-tili ja avata kyseinen alla oleva media tai avata instagram.

Twitter:

Avasimme juuri twittertilin ja ohjaamme syötteen tänne lähiaikoina.
Twittertili
Twitter on yhteisö- ja mikroblogipalvelu, jonka käyttäjät pystyvät lähettämään ja lukemaan toistensa päivityksiä internetissä. Tekstipohjaiset viestit eli tviitit (tai twiitit), voivat sisältää korkeintaan 280 merkkiä, paitsi japanin-, korean– ja kiinankieleisillä käyttäjillä, joilla on edelleen käytössään 140 merkkiä.[2] Käyttäjien on mahdollista lähettää ja vastaanottaa päivityksiä Twitter-verkkosivuston kautta, tekstiviesteinä, RSS-syötteenä tai erilaisten sovellusten kautta. Palvelun käyttö internetissä on maksutonta.

Twitter julkistettiin vuonna 2006, ja vuonna 2017 sillä oli arviolta 330 miljoonaa aktiivista käyttäjää.

 

AJANKOHTAISTA JUURI NYT

Blogi

Vastuuisännöinti Oy, isännöitsijätoimisto. Isännöinti Helsinki Hämeenlinna Tampere. Tarjoamme myös kiinteistönvälitystä, energiatodistuksia ja paljon muuta.